”Ilman sitä vuorovaikutusta niin ei voi kyllä olla sitä valmentavaa johtamista” - Näkemyksiä valmentavasta johtamisesta ja sen vaikutuksesta työhyvinvointipääomaan

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia ominaisuuksia, taitoja ja ilmiöitä valtionhallinnon toimialoilla työskentelevät johtajat liittävät valmentavaan johtamiseen. Tutkimus tarkastelee myös valmentavan johtamisen vaikutuksia työhyvinvointipääomaan. Valmentavan johtamisen tutkimus on ilmiönä ajankohtainen, sillä yhä useampi organisaatio pyrkii viemään johtamiskulttuuriaan kohti vuorovaikutteisempaa ja yksilölähtöisempää otetta, johon valmentava johtamisote tarjoaa keinoja. Tutkimuksen kvalitatiivinen aineisto kerättiin keväällä 2021 teemahaastatteluiden avulla. Aineisto muodostui kahdeksan valtionhallinnon toimialalla työskentelevän johtajan haastatteluista, jotka analysoitiin dialogisen tematisoinnin keinoin. Dialoginen tematisointi tarjoaa keinon aineiston tarkasteluun teoreettisten kehysten, aiemman tutkimustiedon sekä tutkijan omien käsitysten vuoropuhelun kautta. Aineistosta muodostettiin yhteensä 28 kategoriaa, joista analyysiä jatkettiin viiden teeman muodostamiseen. Valmentavaa johtamista ja siihen liitettyjä käsityksiä kuvanneet teemat käsittelivät niin valmentavan johtamisen ominaisuuksia, taitoja, osaamisen kehittämisen ulottuvuutta, kuin valmentavaa vuorovaikutusta. Työhyvinvointipääomaa käsiteltiin omassa teemassaan, rakennepääoman, sekä sosiaalisen ja yksilön pääomien tarkastelun myötä. Tutkimustuloksia kuvailleet teemat ilmensivät johtajien näkemyksiä niin valmentavan johtajan ominaisuuksista kuin taidoista. Tähän liitettiin seikkoja esimerkiksi arvo- ja asennemaailmasta, palautteen merkityksestä kuin tunnetaidoista. Osaamisen kehittämistä pidettiin keskeisenä valmentavan johtamisen vahvuutena, ja se liitettiin niin tuloksellisuuden kuin hyvinvoinnin kokemuksiin. Vuorovaikutusta käsiteltiin erityisenä valmentavan johtamistoiminnan mahdollistajana, sekä hyvinvoinnin luojana. Myös työhyvinvointipääomaan liitetyt tekijät painottuivat tutkimuksen aineistossa, linkittyen vahvasti aiempaan teoria- ja tutkimuskehykseen. Tämä tutkimus on tehty toimeksiantona valmennus- ja coaching-alan yritykselle, joten sen tuloksia voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa työyhteisöjen kehittämiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan valmentavaa johtamista erityisesti valtionhallinnossa työskentelevien johtajien näkemyksien kautta, jolloin se tarjoaa tutkimuksellisen näkökulman juuri valtionhallinnollisten toimialojen johtamiskulttuurien kehittämiselle.The aim of this study was to examine what type of assumptions leaders working in central government agencies and institutions have when it comes to the qualities and abilities of a manager as a coach. The other aim was to observe its effects on well-being capital. The study introduces a current issue because modern organizations are more interested than ever in taking their leadership culture one step further and going into an interactive and individualized working environment. Managerial coaching provides an implement for this need. This study’s qualitative material was collected in the spring of 2021, with the use of theme interviews. The material included interviews of eight leaders, working in central government agencies and institutions. The interviews were transcribed and analyzed using the dialogical thematic analysis method. It provided the theoretical insights and earlier research results to interact with the collected material as well as with the researcher’s own assumptions. The formed categories (28) were created from the interview material, and the analysis ended up with five themes. These themes described the viewpoints, qualities, and abilities of managerial coaching as well as its impact on competence development and coaching interaction. The well-being capital formed a theme of its own, including the examination of the extended view on the intellectual capital. The results of this study were found through the dialogue of the materials from the interviews and the earlier theory and research findings. The five themes described the viewpoints on the managerial coaching qualities and skills, such as value systems, the importance of feedback and the emotional skills. The competence development was treated as a fundamental part of managerial coaching processes and it was associated with the phenomena of productivity and well-being. Interaction was considered as a special enabler of the managerial coaching processes and it was also attached to the praxes of well-being at work. The factors attached to well-being capital were also recognized both from the study’s material and from the theory context. This study was commissioned by a coaching company so the results of this study can be used in the field of managerial coaching education in the future. It also provides insights to the leadership development of the central government, due to the interviews of the eight leaders working in central government agencies and institutions